Tietoa Hailuodosta

Koko saari kan­sal­lis­mai­se­mana

Hailuoto on Perämeren suu­rin saari. Se on kohon­nut merestä noin 2000 vuotta sit­ten. 1800-luvulle saakka Hailuoto muo­dos­tui kol­mesta eril­li­sestä saa­resta, jotka maan kohoa­mi­nen liitti yhteen. Maan kohoa­mi­nen jat­kuu edel­leen noin yhdek­sän mil­li­met­rin vuosi vauh­tia ja ennen pit­kää saari on kiinni man­te­reessa. Saari on muo­vau­tu­nut vuo­si­tu­han­sien ajan aal­to­jen, vir­tauk­sien, jään sekä tuu­len vai­ku­tuk­sesta. Hailuodon uniikki raken­nettu mai­sema ja luon­no­no­lo­suh­teet ovat nos­ta­neet Hailuodon ainoaksi kan­sal­lis­mai­se­maksi koko­nai­sena kun­tana Suomessa. Silmänkantamattomiin jat­ku­vat dyy­ni­hiek­ka­ran­nat, kuo­huva meri, puh­taat män­ty­met­sät ja laa­jat jäkä­li­köt luo­vat saa­ren ainut­laa­tui­sen ympä­ris­tön. Hailuodon luonto on arvo­kas ja sitä pyri­tään säi­lyt­tä­mään tule­ville suku­pol­ville eri­lais­ten suo­je­luoh­jel­mien avulla. Suojelukohteina ovat sekä lin­nut, ranta-alueet että eri­koi­set har­ju­muo­dos­tu­mat. Maannousemarannikko elää ja muut­tuu jat­ku­vasti ja muo­dos­taa siten oman elä­vän suo­je­lu­koh­teensa.

Perinteiden saari

Saarella on ollut asu­tusta jo noin tuhat vuotta. Kalastus on luon­nol­li­sesti ollut tär­keä elin­keino, kuten myös maa­ta­lous. Asukkaita on ollut 1800-luvun lopussa enim­mil­lään noin 2000. Asukasluku laski 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1980 väki­luku oli alle 900, mutta on nous­sut siitä ja on nyt noin tuhan­nen asuk­kaan luok­kaa. Hailuodon raken­net­tua ympä­ris­töä lei­maa hyvin säi­ly­nyt talon­poi­kai­nen raken­ta­mi­nen, idyl­li­set punai­set kalas­ta­ja­ky­lät sekä perin­tei­käs kult­tuuri. Saaressa vie­rai­li­jaa odot­ta­vat kylän maa­lais­mil­jöö, jota hal­lit­se­vat pel­toau­keat ja vie­hät­tä­vät talon­poi­kais­ra­ken­nuk­set. Hailuodon oma neule – tik­ku­röijy tun­ne­taan maa­il­malla ja sen tari­naa ja käyt­tö­tar­koi­tusta pide­tään yhä suu­ressa kun­niassa.

Taiteilijoiden saari

Hailuoto tun­ne­taan kult­tuu­ri­saa­rena ja ensim­mäi­set tai­tei­li­jat saa­pui­vat Hailuotoon jo 1910-luvulla. Saarella vie­rai­lee monen eri tai­teen lajin har­joit­ta­jia ammen­ta­massa ins­pi­raa­tio­taan, aina muusi­koista, maa­la­rei­hin ja runoi­li­joi­hin asti. Saaressa taide on vahva osa iden­ti­teet­tiä ja kult­tuuri on nos­tettu yhdeksi saa­ren tär­keim­piä ele­ment­tejä. Kesäinen Hailuoto tun­ne­taan laa­duk­kaista kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mista. Joka kesä saa­ressa jär­jes­te­tään muun muassa Bättre Folk- kult­tuu­ri­fes­ti­vaa­lit, Hailuodon Teatterifestivaalit ja Hailuodon Musiikkipäivät.

Unohtumattoman saa­pu­mi­sen saari

Hailuoto sijait­see 30 minuu­tin laut­ta­mat­kan päässä Oulunsalosta. Lautta kul­kee noin puo­len tun­nin välein man­te­reen ja saa­ren välillä ympäri vuo­den. Talvella Hailuotoon pää­see kelien sal­liessa Suomen pisitä viral­lista Jäätietä pit­kin. Jäätiellä on mit­taa noin 10 kilo­met­riä ja se on auki tal­ven olo­suh­tei­den mukaan, jopa huh­ti­kuu­hun saakka. Tiellä on tar­kat tur­val­li­suus­sää­dök­set, sillä ei saa ohit­taa eikä pysäh­tyä. Jään pak­suutta mita­taan 150 mit­taus­pis­teen avulla ja tien kun­toa huol­le­taan sekä val­vo­taan koko sen aukio­lon ajan. Kesäisin saa­reen voi saa­pua omalla veneellä tai vaikka meloen.