Kniivilän kotiseutumuseo

Kniivilän museossa on yli 3000 luetteloitua esinettä. Itse Kniivilän tila esittelee perinteisiä hailuotolaisia elinkeinoja – esillä on maa- ja karjatalousvälineitä, kalastustarpeita sekä käsityökaluja ja -näytteitä. Pientilallisen elämää tuo tutuksi puolestaan suutarin torppa, navetta ja pieni savusauna. Elosuojaan on kerätty kattava kokoelma maatalouslaitteita 1800-luvun lopulta aina 1960-luvulle. Näytteillä on myös kalastusvälineitä ja keskimoottorivene.

Kunnan museo-oppaan opaskierroksella tutustutaan Kniivilän talon ja suvun historiaan sekä museotoiminnan syntyyn Hailuodossa. Alueella on runsaasti rakennuksia ja mielenkiintoisia esineitä, joihin tutustutaan kierroksen aikana, myös Hailuodon historia tulee tutuksi. Kierroksen kesto on noin tunti, opastus 12 €.

Osoite: Marjaniementie 20

Kniivilän kotiseutumuseon kehittämisestä vastaa Museo- ja historiatoimikunta.
Museo- ja historiatoimikunnan kokoonpano 2022-2023:

Kaija Sipilä, sivistysjohtaja
Sanna Roukala, Kulttuurisihteeri
Pentti Huttunen, kunnanvaltuuston edustaja
Ulla Autio, kuntalaisjäsen
Bettina Malinen kuntalaisjäsen

Kniivilän kotiseutumuseo on sulkeutunut kesältä 2022. 

Hinnasto kesä 2022

Liput 5e (maksu ainoastaan käteisellä) ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Huom. Museo ei vastaanota tällä hetkellä esinelahjoituksia.

Kesän 2022 menneitä tapahtumia museolla:

22.6. klo 12-15 Heilu keinuni korkealle -juhannusrunotapahtuma. Vapaa pääsy.

9.7. klo 12-16 Tikkuröijypäivä (vapaa pääsy)

22.7. Juha Hurme ääneenluku;  Ilmari Kianto

 

 

Muina aikoina opastuksia museolla tekevät Hailuodon paikallisoppaat. Yhteystiedot: hailuodonpaikallisoppaat@gmail.com.

Kniivilän tarina

Kniivilä on vanha maatila, joka tunnetaan jo 1600-luvulta. Saman suvun tiedetään asuneen maatilalla ainakin kuuden sukupolven ajan, 1740-luvulta alkaen. 1860-luvulla maatila jaettiin ensin veljesten kesken ja toinen puoli myytiin suvun ulkopuolelle majakkamestari Ludvig Lalinille vuonna 1872. Silloin Kniivilään muodostui kahden talouden pihapiiri. Kniivilän asuinrakennus sijaitsi aikaisemmin pihan länsisivustalla. Nykyinen talo pystytettiin uudelle paikalle 1924. Edellisestä asuinrakennuksesta hyödynnettiin järeät hirret, jotka oli tuotu 1830-luvulla mantereelta.

Kniivilän viimeiset asukkaat olivat naimattomat sisarukset Hanna (1883–1954), Eemeli (1889–1966) ja Heikki (1892–1978). He asuivat maatilalla keskenään perinteistä, säästäväistä elämää. Elinkeinoina olivat maanviljely ja karjanhoito. Kniivilän pojat olivat tunnettuja varsinkin hevosten kasvattajina.

Kun Heikki kuoli sukunsa viimeisenä vuonna 1978, tilalle ei löytynyt perijöitä. Säästäväiset Kniivilät olivat säilyttäneet paljon vanhaa, joten valtio luovutti seuraavana vuonna talon Hailuodon kunnalle kotiseutumuseoksi. Talon omat huonekalut ja esineet muodostavat huomattavan osan museon kokoelmista. Kniivilä onkin suureksi osaksi pidetty samanlaisena kuin se oli sisarusten eläessä.

Kansakoulunopettaja J. L. Suomela alkoi 1930-luvulta alkaen kerätä vanhoja esineitä käyttääkseen niitä lasten opetuksessa. Koulun kotiseutukokoelmaan talletettiin muun muassa vanhoja työkaluja, käsitöitä ja rahoja. Myös Suomelan kokoelma sekä lahjoitetut esineet löysivät lopulta esittelypaikan kotiseutumuseosta.

Kniivilän maatilaan kuuluneiden yhdeksän rakennuksen lisäksi ulkomuseoaluetta on laajennettu siirtämällä sinne muun muassa suutarin torppa piharakennuksineen, paja, kala-aittoja sekä tuulimylly. Kokonaisuus esittelee monipuolisesti entisaikojen arkielämää, elinkeinoja ja käsityötaitoja Hailuodossa.