Hailuotolainen perinneneule tikkuröijy

Kuva: Anne-Maria Haapala. Tikkuröijy on hailuotolainen juhla- ja käyttövaate

Perinneneule tikkuröijyn tuntomerkit
Perinneneule tikkuröijy kuuluu aineettoman perinnön luetteloon ja neule löytyy Suomen kansallismuseon sekä Suomen käsityön museon kokoelmista. Tikkuröijy neulotaan käsin pesemättömästä ja värjäämättömästä suomenlampaan villasta. Harmaa on neuleen perusväri. Vasta myöhemmin sen rinnalle on noussut myös luonnonvaalea sekä luonnonmusta, joka taittuu sävyltään ruskeaan. Vielä 1950-luvun alussa Hailuodossa oli tuhansia lampaita. Mustia lampaita oli saaressa kuitenkin vähän. Eikä niiden villaa raaskittu käyttää paidan tekoon. Korkeintaan niiden tummaa villaa sekoitettiin harmaan joukkoon. Luonnonvaaleaa taas pidettiin liian arkana värinä, koska neule oli ennen kaikkea käyttövaate. Tikkuröijy on saumaton ja neulotaan yhtenä kappaleena. Nykyisin paita neulotaan pyöröpuikoilla, mutta ennen käytettiin kymmentä sukkapuikkoa. Tästä juontuu myös nimi tikkuröijy, sillä Hailuodossa puikkoja on perinteisesti kutsuttu tikuiksi. Neuleen istuvuutta parantaa selkäkiila. Sen leveys määrittyy kantajan hartialeveyden mukaan. Paidassa on myös kyynärpääkavennukset. Tikkuröijyä kutsutaan myös luotolaiseksi ja tikkuriksi. Yksi tikkuröijyn tunnusmerkeistä ovat vasemman puolen kaulusta ja olkapäätä koristavat kuusi miesten housunnappia. Luotolaiseen kuuluu koristeellinen korinpohjaneuleinen etuosa. Kuviota kutsutaan västäräkiksi. Sitä ei kuitenkaan ollut alkuperäisesssä luotolaisessa. Onkin todennäköistä, että västäräkkikuviointi on saanut vaikutteita muiden maiden, kuten Islannin tai Irlannin kalastajaneuleista. 

Kaulukseton tikkuröijy
Alun perin luotolainen oli kaulukseton. Tällöin paitaan kuului pitkä kaulahuivi. Saariolosuhteissa huivi suojasi kylmältä viimalta, mutta saarelaiset keksivät huiville tarpeen tullen myös muuta käyttöä.  Sillä saatettiin sitoa hevosen paksussa hangessa loukkaama jalka, korvata heinähäkin katkennut pinna tai sitoa polvi, johon kirves oli osunut puuhommissa.

Käyttövaate ja juhla-asu
Neule on pitkäikäinen ja saattaa kestää käytössä vuosikymmeniä. Kuluneet hihat tai kaulus voidaan purkaa, ja ne on helppo neuloa uudelleen. Tämä onkin ollut yleinen tapa, jolla paitaan on saatu reilusti lisää käyttövuosia. Oli myös tavallista, että luotolaisia omistettiin kaksi, joista toinen oli käyttövaate ja toinen tarkoitettu pyhäkäyttöön. Perinneneule on tänäkin päivänä sopiva juhla-asu. Hailuodossa sulhanen saattoi ennen vanhaan mennä naimisiin morsiamen neuloma luotolainen yllään. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä, kuinka saaren miehet saatettiin rintamalle luotolaiset yllään. Paikallisille kalastajille luotolainen on aina ollut korvaamaton käyttövaate.

Tikkuröijyn uusi nousu
Hailuodon lammaskanta romahti aitalain mukana 1950-luvun puolivälissä. Perinteisesti tikkuröijy oli neulottu oman saaren lampaista keritystä villasta. Samoihin aikoihin käsityöala koneellistui ja markkinoille ilmestyivät teollisesti tuotetut langat. Nämä seikat olivat vahvasti vaikuttamassa siihen, että tikkurin neulominen väheni. Vasta muutama vuosikymmen myöhemmin, 1970-luvulla, perinnepaidan suosio alkoi näyttää elpymisen merkkejä. Ja 80-luvulla luotolainen tallennettiin perinnekäsitöistä kertovan kirjan kansiin. 2020-luvulla tikkuröijy on noussut ennennäkemättömään suosioon ja neuleita tilataan ulkomaille saakka. Hailuodossa kokoontuu Hailuoto-seuran yllä pitämä tikkuröijypiiri, joka aloitti korona-aikana tapaamiset myös verkossa. Vuonna 2020 Tikkuröijypiirille perustettiin oma Facebook-ryhmä. Ryhmän vetäjinä toimivat Anne-Maria Haapala ja Auli Sipola. Osana monipuolista kotiseututyötä Hailuoto-Seura ylläpitää ja edistää tikkuröijyn valmistuksessa tarvittavia taitoja ja osaamista. Kädentaitojen suosion kasvaminen sekä kohtaamisen tarve ovat viime vuosina olleet nostamassa tikkuröijypiiriä kansainväliseen suosioon. Hailuoto-Seuran Facebookin tikkuröijypiirissä on 2 400 jäsentä 15 eri maasta, ja yhteisö kasvaa jatkuvasti.

(lähde: www.hailuodossa.com)

Kuva: Anne-Maria Haapala. Tikkuröijypiiri kokoontumassa Hailuodon Vanhassa pappilassa

Hailuoto-seuran Tikkuröijypiiri
Tikkuröijypiiri on kaikille avoin. Piirissä voit jatkaa tikkuröijyn tekemistä tai aloittaa sen neulomisen. Yhdessä tekemällä sujuvat haastavatkin kohdat helpommin.

Facebookryhmään pääset tästä linkistä.

Alkutalvesta tikkuröijypiiri kokoontuu Vanhassa pappilassa seuraavasti:

Ke 24.11. klo 18 – 20
Ke 15.12. klo 18 – 20

Facebookin Tikkuröijyryhmän kautta voit osallistua myös Zoomin kautta järjestettävään virtuaaliseen Tikkuröijypiiriin samaan aikaan.

Ystävällinen huomautus: jos olet ottanut kaksi koronarokotusta, niin voit osallistua Tikkuröijypiiriin.

Lämpimästi tervetuloa joko virtuaalisesti tai Vanhaan pappilaan!

 

Lue lisää tikkuröijyn maailmanvalloituksetsa

Elävän perinnön listauksesta

Tampereella, Suomen Kädentaidot messuilla 2021(12.11.2021)

Yle: Tarina harmaasta villapuserosta 

Kalastajaneuleperinne Hailuodossa (Yle Areena 11.11.2013)

Tikkuröijypiiri ja tekemisen taito (Hailuodossa blogi 29.2.2016)

Paitaan kiteytyy sukumme tarina (Kodin kuvalehti 14.1.2016)

Koukussa luotolaisen tekoon (Kaleva 6.4.2016)

Hai­luo­don vanhan pap­pi­lan tik­ku­röi­jy­pii­ris­sä syntyy sil­mu­koi­ta menneen ja ny­kyi­sen välille (Kaleva 4.1.2018)

Hai­luo­don tik­ku­röi­jy pääsi Elävän pe­rin­nön kan­sal­li­seen luet­te­loon – siitä on suun­nit­teil­la myös kirja (Kaleva 4.1.2018)

Aito luotolainen (Kodin Pellervo 22.3.2018)

Kun Elsi Sipilän setä hukkui Oregonissa, hänet tunnistettiin suomalaiseksi tästä paidasta – valmistettu jo 1800-luvulla (Iltasanomat 25.7.2018)

Hai­luo­don Akin tik­ku­röi­jy val­mis­tui –”­Tie­ten­kin aion edustaa se ylläni” (Rantalakeus 14.11.2019)

Tikkuröijypiiri tekee digiloikan (Rantalakeus 16.6.2020)

Unohda islantilaisneuleet ja ota haltuun suomalaiset perinneneuleet! http://www.ihanamaatuska.fi/2020/10/unohda-islantilaisneuleet-ja-ota.html

Hai­luo­to­lai­nen tik­ku­röi­jy elää uudessa nos­tees­sa – Viime vuonna neule möi enemmän kuin kolmena edel­lis­vuo­te­na yh­teen­sä (Rantalakeus 9.9.2020)

Tikkuröijy – Tämä on tarina harmaasta villapuserosta https://yle.fi/uutiset/3-11301835

Talvinen Hailuoto https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/03/talvinen-hailuoto

Skärgåd nr2/2020

Yksi ja kolme tikkuröijyä (Mari Nurmenniemi, Helsinki Desing Weekin päänäyttely 2019 ja Galleria Luoto Hailuoto 2020)

MUSTREID MUJALT | Tuhast tõusnud Põhja-Soome kalurikampsun, mida koovad isegi mehed (Eesti Käsitöö 25. november 2020)