Muokattu 21.12. klo 8:40*
Koronalle altistuneista henkilöistä määrätään karanteeniin lähtökohtaisesti vain samassa taloudessa asuvat tai muut pitkäkestoiset ja tiiviit lähikontaktit, jotka ovat vailla täyttä rokotussuojaa. Näissä tilanteissa tartuntariski on merkittävä. Esimerkiksi koulussa tapahtuvan koronavirustartunnan takia kokonaista luokkaa ei automaattisesti määrätä karanteeniin. Taudin jäljitys ja mahdollinen karanteeniohjeistus esim. lähimmille kontakteille tulee OYSin jäljityksen kautta henkilökohtaisesti joko tekstiviestillä tai puhelimitse. Kaikilla yli 12-vuotiailla on ollut mahdollisuus saada rokote koronavirusta vastaan.
Koko epidemian ajan valtaosa koronavirustartunnan saaneista on saanut tartuntansa pitkäkestoisessa kontaktissa. Suurimpana ryhmänä ovat samassa taloudessa tartunnalle altistuneet. Lyhytkestoisemmat tapaamiset kahvilassa, ulkona tai muuten väljässä tilassa johtavat harvemmin tartuntoihin. Koulujen ja päiväkotien merkitys koko epidemian leviämisen kannalta on aiemmissa selvityksissä todettu vähäiseksi.
Koulu-, päiväkoti- ja harrastuskontakteja ei määrätä karanteeniin. Asianosaisille kuitenkin tiedotetaan näistä tilanteista. Tällä tavalla perheet osaavat seurata lasten vointia. Jos kahden viikon sisällä altistustiedotteesta tulee lapselle oireita, on lapsi syytä viedä koronatestiin. Oireettomia henkilöitä ei ole tarve testata.
Työpaikkojen altistustilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tartunnanjäljitystä jatketaan aiempaan tapaan, sillä niissä jäljitys on tehokasta ja tartunnat uhkaavat vakavassa sairastumisen riskissä olevia henkilöitä.
*(Poistettu kohta: Varotoimena ei ole syytä jäädä omaehtoiseen karanteeniin)