LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT

Elämän pulmatilanteissa on tarpeen keskustella ja saada tukea. Näiltä sivuilta löydät osoitteita, yhteystietoja ja artikkeleita lasten ja nuorten kasvusta, kehityksestä ja mielenterveyden ongelmista. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kasvun ja kehityksen tukeminen ja ongelmiin puuttuminen lyhentävät oireiden kestoa ja ehkäisevät vaikeampien ongelmien syntymistä.

Jokainen meistä on yksilö, ja myös kasvu ja kehittyminen on yksilöllistä. Perheen sisäiset tai ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa hetkittäistä pysähtymistä ja taantumista kehitykseen. Niin sanottuja normaaliin elämään kuuluvia kehityskriisejä lapsen ja nuoren elämässä ovat pienen lapsen uhmaikä, koulun aloittaminen, murrosikä ja itsenäistyminen. Vanhemmuudelle ja parisuhteelle lapsen syntymä on kehityskriisi, samoin nuoren kotoa lähtö. Mielenterveyden suotuisa kehitys on sidoksissa läheisten ja lähiympäristön antamiin mahdollisuuksiin ja tukeen kriisien aikana. Hyvä perusturvallisuus ja luottamus aikuiseen antavat hyvän pohjan kehittymiselle.

Klikkaamalla alleviivattua aihetta ohjelma avautuu uuteen ikkunaan. Sulkemalla ikkunan pääset takaisin tälle sivulle.

KESKEISIÄ KEHITYSPIIRTEITÄ LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA

Vauva-ikä

Ensimmäinen ikävuosi on nopean kasvun ja kehityksen aikaa. Jokainen lapsi on temperamentiltaan erilainen, mutta perustarpeet ovat samat. Perusturvallisuuden kehittymisen kannalta ensimmäiset ikävuodet ovat tärkeimmät. Lapsen tarpeisiin vastaaminen, säännöllinen arkirytmi ja pysyvät ihmissuhteet ovat perusturvallisuuden lähtökohdat. Lapsi tuo aina mukanaan  muutoksia parisuhteeseen. Kypsyminen vanhemmuuteen alkaa jo ennen synnytystä ja jatkuu lapsen syntymisen jälkeen. Varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhempi vaikuttaa lapseen ja lapsi vanhempaan. Vastasyntyneelle tämä suhde on  pohja myöhemmille ihmissuhteille.  Vuorovaikutus on normaalia lapsen hoitoa, lapselle juttelua ja lapsen tarpeisiin vastaamista. Pienen lapsen hoitaminen on ajoittain väsyttävää. Pitkäaikainen vanhempien väsymys, ja mahdolliset ongelmat lapsen hoidossa ovat asioita, joista neuvolakäynneillä kannattaa keskustella.

Leikki-ikä

Leikki-ikä jaetaan varhaiseen (1-3 vuotta) ja myöhäiseen leikki-ikään (3-6 vuotta). Lapsi oppii leikki-iässä muun muassa kävelemään, syömään itsenäisesti, puhumaan, potkaisemaan palloa, hyppimään, piirtämään ja ajamaan pyörällä. Leikki-iässä lapsi vähitellen itsenäistyy, pystyy olemaan erossa vanhemmista ainakin hoitopäivän ajan ja vähitellen kavereiden merkitys alkaa korostua. Leikki-iässä lapsella on kiukkukohtauksia, ja ikää kutsutaan uhmaiäksi. Rajojaan kokeileva lapsi tarvitsee vanhemman tai hoitajan läsnäoloa ja rauhoittelua kiukkukohtauksissaan. Tunne siitä, että uhamakohtauksesta riippumatta lasta rakastetaan auttaa perusturvallisuuden kehittymisessä ja pettymysten sietämiseen kasvamisessa. Rajojen asettaminen, niistä kiinni pitäminen ja vanhempien ja lapsen yhdessä olo ovat leikki-ikäisen kasvatuksessa tärkeitä. Mikäli lapsen kyky säädellä tunnetilojaan ei onnistu, tai lapsi myöhäisessä leikki-iässä ei jaksa keskittyä kuuntelemaan aikuisen lukemaa satua, leikkimään tai toimimaan ryhmässä on syytä arvioida mahdollisen avun tarvetta lapsen kehityksen tukemiseksi.

Koulu-ikä

Koulun aloittamisen myötä lapsi itsenäistyy ja viettää  enemmän aikaa kodin ulkopuolella; koulussa, harrastuksissa ja kavereiden kanssa. Säännöllinen arkirytmi, riittävä yö-uni ja liikunta auttavat koululaista selviytymään koulun mukanaan tuomista haasteista. Kouluun valmiilla lapsella on tiettyjä taitoja ja valmiuksia, joita koulussa edelleen harjoitellaan. Itsetunnon kannalta on suotavaa, että koululainen on taidoiltaan riittävän valmis ja voi uskoa selviävänsä. Jatkuvat liian suuret vaatimukset ja epäonnistumiset lannistavat ja vievät ilon koulutyöstä. Koululainen tarvitsee vanhempiaan turvallisuuden, tuen ja hoivan antajina ja asioiden ja tunteiden jakajina ja vaikeuksissa auttajina. Erilaiset pelot koulun käyntiin liittyen tai   koulukiusaaminen voivat huolettaa koululaista.

Nuoruus

Nuoruus on nopean kasvun ja kehityksen aikaa. Keho muuttuu aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Suhde aikuisiin, erityisesti omiin vanhempiin muuttuu merkittävästi. Nuoruus on aikaa, jolloin opettellaan erilaisia selviytymiskeinoja aikuisuuden mukanaan tuomiin ongelmiin. Nuoruusiän kokemukset joko vahvistavat tai heikentävät kehittyvää persoonallisuutta. Psykososiaalisen kehityksen kannalta nuoruus on mahdollisuus korjata vanhaa ja rakentaa uutta. Kuitenkin se on  myös riski, sillä suuri osa aikuisiän mielenterveysongelmista saa alkunsa nuoruudessa. Kuohuvimmassa nuoruusvaiheessa on vaikea määritellä, mikä on normaalia  käytöstä ja mikä ei. Ajoittain nuori voi käyttäytyä huonosti, olla ärtyisä ja levoton sekä tuntea masentuneisuutta ja alakuloisuutta. Ammattiauttajaa tarvitaan  jos nuori itse pyytää apua, viiltelee tai vahingoittaa itseään, tai nuoren alakuloisuuden ja masennuksen tunteet kestävät yli kaksi viikkoa tai, hän ei selviä koulusta eikä vietä aikaa kavereiden kanssa.

                                                                                                                                   seuraavalle sivulle

-älä jää yksin pulmiesi kanssa, olemme Sinua varten

päivitetty: 11.11.2010 09:43