Hailuodon kunta osallistuu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin, joita toteutetaan joko kunnan omina hankkeina, osatoteuttajien kanssa yhteishankkeina tai seutukunnallisina hankkeina.

Paikkaperustaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen

Paikan ensisijaisuutta ihmisen elinympäristönä sekä hyvinvoinnin, toiminnan, kulttuurin ja kokemuksien lähtökohtana painottavan korkea-asteen yhteistyön kehittäminen.

  • Vanhojen rakennusten uusia käyttötarkoituksia koskeva diplomityö valmis, tarkennetut korjausrakentamissuunnitelmat, joukkorahoituksen hyödyntäminen tulossa.
  • Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto 9/2020-4/2021. Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssit; tulevaisuuden asuminen, yhdyskunta- suunnittelu yhteisöllisyyden keinoin, kyläkaavat ja kylien kehittämissuunnitelmat.
  • Biokaasun hyödyntäminen Hailuodossa; opinnäyte valmis. Mahdollisten jatkotoimien selvittäminen.
  • Hailuoto Green & Blue. Lähimatkailun kehittäminen verkostomaisella ja digitaalisella toimintatavalla. Hailuodon Elinkeinotoimijat ry:n hanke, NORSU ry.
  • Hailuodon Iltatori. Paikallisten elinkeinotoimijoiden avoimen verkkokaupan kehittäminen. OAMK, luonnonvara-alan hanke. Hyvinvoivat maaseudun yritykset (HYMYT). (Hanke resursoi Hailuodon elinkeinotoimijoille suunnatut toimenpiteet 100%)
  • Sustainable Resilient Coast -kehittämishanke. OAMK, luonnonvara-alan kv-hanke (Hailuoto kumppanina, ei resursointia)
  • DroLo -kehittämishanke, VTT:n, Business Oulun, Finavian, Oulun sataman sekä Yliopiston Apteekki konsernin hanke. Drone-logistiikka ja sen palvelu- ja liiketoimintasovellukset. Hakemuksen jättövaiheessa oleva em. toimijoiden hanke. Hailuodon osapilotti lääkkeet/ näytteet, lähiruoka (Hailuoto kumppanina, ei resursointia)
  • Kv-yhteistyö verkottumis-hankkeessa Ekologisen yhteisön elementtejä (11.3.2020). Viron Muhun kunta, Kulttuurivoimala ry, Serde NGO Latvia. Kulttuurivoimala ry:n jatkohankkeessa; residenssi-toiminnan ja matkailun kehittämistä, Wool Festival.
  • Lapin ammattikorkeakoulun matkailu- ja palvelualan opinnäyte ”Koronan vaikutukset Hailuodon matkailuun”;
    käynnistynyt, työ valmis vuoden vaihteessa.

Kuntaliiton uuden sukupolven organisaatiot USO5

Kuntien kehittämistyön verkosto kuntien poliittisille päättäjille ja ammatilliselle johdolle. Verkoston teemoja ovat mm: kunnan elinvoimakehittäminen, kuntastrategian toiminnallistaminen, päätösvaikutusten arvioinnit sekä kunnan brändityö.

Kuntien tiedolla johtamisen ja taloushallinnon digitalisoimisen kehittämishanke

Oulun Monetra / Kempeleen kunta/ Oulun seudun kunnat. Hankkeen rahoittaja on valtiovarainministeriö.

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto

Kuntasuunnittelun (15 op) ja yhdyskuntasuunnittelun (5-10 op) erikoiskurssit. Kurssien resurssi ja tuotokset kohdennetaan osaksi Hailuodon kunnan elinvoimakehittämistä. Opiskelijat tuottavat kunnan strategisen maankäytön kehityskuvia vuorovaikutteisin menetelmin sekä hyvinvointia edistävien elinympäristöjen kehittämissuunnitelmia kunnan keskustaajamaan ja kylille.

Kniivilän kotiseutumuseon kattojen korjaukset sekä esineistön inventointi ja puhdistus

Hankeperustainen kehittäminen muodostaa 3-vuotisen prosessin, jossa edetään korjaavien toimien kautta kohti Kniivilän museon toiminnallista kehittämistä. Museoviraston hanke.

Nordic NABS (New Nordic Nature Based Service Models)

Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopiston Levón instituutti sekä Luleå University of Technology. Hankkeen tavoitteena on pohjoisen luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvien ja kulttuuriolosuhteisiin soveltuvien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittäminen.

Kunnan moniammatillinen työ

Uusien asumismuotojen ja asumiskokeilujen moniammatillinen valmistelu Hailuoto 2025 kuntastrategian linjauksiin ja tavoitteisiin perustuen.

Energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet Hailuodon kunnassa

Energiatehokkuuden tilastointia ja havainnointia varten Hailuodon kunta on liittynyt Motivan energia –tehokkuusohjelmaan.

Vahvaksi yhdessä -hanke

Kevan työelämän kehittämisrahalla rahoitettu hanke. Hanke liittyy strategiamme ”Yhdessä vastuullisesti” -toimintatapaan. Sen tarkoitus on lisätä muun muassa henkilöstön hyvinvointia kehittämällä työyhteisötaitoja. Hankkeen avulla saadaan näkyväksi ja hyödynnettyä koko työyhteisön vahvuuksia.

Elinvoimainen Saari -palvelualueen hankkeet:

Hailuodon kiinteän yhteyden hanke, kaavahankkeet.

Kiinteistöjen salkutus

Toimitilaohjelman laatimisen tai palveluverkkosuunnittelun yhteydessä kunnan rakennuskanta kannattaa salkuttaa. Salkutuksessa yhdistetään rakennuksen käyttötarve ja rakennuksen kunto eli rakennuksen tekniset tiedot ja päätetään niiden pohjalta rakennuksen tuleva käyttö. Salkutuksessa toimitilaomaisuus luokitellaan yleensä kolmesta kuuteen salkkuun tai koriin niiden tulevien käyttötarpeiden mukaisesti. Yhtä oikeaa mallia salkutuksen käytännön toteuttamiselle ei ole olemassa. Rakennuskannan määrä ja kunnan tarpeet määrittävät toteutustavan.

Yksinkertaisin ja nopein tapa on tehdä salkutus puhtaasti rakennusten teknisistä lähtökohdista (esimerkiksi pisteyttämällä), mutta silloin jää huomioimatta tärkein eli käyttötarve ja käyttäjänäkökulma. Paras tapa on yhdistää rakennusten tekninen tilanne ja palveluverkkojen kehittämisen kautta syntyvä käyttötarve. Tämä vie ymmärrettävästi aikaa, joten yksi tapa on jakaa salkutus kaksivaiheiseksi, jolloin ensimmäisessä vaiheessa määritellään palvelutuotannossa pidettävät rakennukset ja seuraavassa vaiheessa tarkennetaan muiden rakennusten jakoa. Ensimmäisen vaiheen salkutus voi olla myös kolmiportainen pidettävien rakennusten jako: kyllä, ehkä tai ei. Salkkujako ei ole koskaan lopullinen, vaan sitä tulee tarkastella riittävän usein muun muassa palveluverkkosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä ja vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä.

Salkutusprosessi voidaan toteuttaa nelikenttäanalyysin avulla, joka on yksi tapa toteuttaa käytännössä palveluverkkosuunnittelun kautta saatavien käyttötarpeiden ja rakennusten teknisen kunnon ja ominaisuuksien yhdistäminen. Nelikenttäanalyysissä rakennuskanta jaetaan neljään salkkuun:

  1. pidettävät rakennukset, joita voidaan käyttää sellaisenaan palvelutuotannossa
  2. kehitettävät ja pidettävät rakennukset, joita korjataan tai korvataan uudisrakennuksella palvelutuotantoa varten
  3. kehitettävät rakennukset, joista luovutaan eli kiinteistökehityskohteet, jotka korjataan ja myydään tai myydään sellaisenaan
  4. luovutettavat rakennukset, jotka myydään tai puretaan.

Osoiteaineiston laatuanalyysin tarkistukset

Suomessa ei tällä hetkellä ole valtakunnallista ja laatuvarmennettua rekisteriä, joka sisältäisi ajantasaisen tiedon rakennusten ja alueiden (kuten tontit ja rakennuspaikat) osoitteista ja osoitteiden sijainnista. Osoitetietoja ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. Tiedot eri järjestelmien välillä eivät päivity automaattisesti ja ajan myötä valtakunnallisiin osoitetietoihin on syntynyt virheitä ja puutteita. Viranomaiset, yritykset ja muut toimijat joutuvat tekemään paljon päällekkäistä työtä päivittäessään tietoja omissa järjestelmissään. Tavoitteena on luoda uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka kokoaa yhteen kaikki osoitetiedot. Osoitetietojen virtaus ajantasaisena kunnista tiedon käyttäjille helpottuu. Osoitetiedot ovat yhden kanavan kautta saatavilla erilaisiin viranomaisten ja yksityisten toimijoiden palveluihin ja sovelluksiin.

Rakennusten ja alueiden osoitetiedot koostetaan kuntien järjestelmistä valtakunnalliseen osoitetietojärjestelmään. Tiedon koostamisen teknisiä ratkaisuja on määritelty ja pilotoitu yhdessä kuntien ja kuntien järjestelmätoimittajien kanssa, jotta tietojen päivittyminen valtakunnalliseen järjestelmään olisi mahdollisimman sujuvaa.

Kuntaliitto on julkaissut ohjeistuksen, jonka tavoitteena on auttaa kuntia osoitteiden antamista koskevissa käytännön kysymyksissä sekä yhtenäistää kuntien osoitteiden antamiseen liittyviä käytäntöjä. Kuntien osoiteohjeistus on suositus, joka on laadittu helpottamaan kuntien osoiteasioihin liittyvää työtä. Projekti toteutetaan Elinvoimainen Saari -palvelualueen hallinnon työnä pääosin työajan puitteissa.

PRT- päivitys

Uudisrakennukset ovat saaneet pysyvän rakennustunnuksen jo rakennuslupavaiheessa vuodesta 2019 alkaen. Pysyvä rakennustunnus ei muutu, vaikka rakennukseen tehtäisiin sen elinkaarena aikana muutostöitä (esim. laajennus) tai rakennuksen käyttötarkoitus muuttuisi. Pysyvä rakennustunnus jää voimaan, vaikka rakennus purettaisiin. Pysyvä rakennustunnus ei sisällä mitään ominaisuustietoa rakennuksesta. Jokaisella väestötietojärjestelmään (VTJ) rekisteröidyllä rakennuksella on pysyvä rakennustunnus. Ongelmia aiheuttavat etenkin vanhojen rakennusten puutteelliset RH-tiedot kunnan rakennusvalvonnan tietojärjestelmissä.

Projektin tavoitteena on kunnan kiinteistö-, rakennus- ja huoneistorekisterin päivittäminen sekä kiinteistöverotietojen tarkistus. Projektin valmistuminen on edellytyksenä rakennusvalvonnan ohjelmistojen päivitykselle sekä sähköisille lupapalveluille. Projekti on kunnassa aloitettu 2019, ja siinä tarkistetaan kunnan kiinteistö-, rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot vertailemalla rekisterissä olevien rakennusten tietoja rakennuslupien tietoihin, ilmakuviin ja karttoihin sekä samalla rakennusten tietoja verottajan tietoihin. Tilanteissa, joissa lupatietoja ei ole saatavilla ja/tai kerätyt tiedot ovat ristiriitaisia, tietoja kysytään kiinteistöjen omistajilta lähettämällä heille kyselylomake. Tarvittaessa kiinteistölle tehdään mittauskäynti, jolla varmistetaan kiinteistöllä olevien rakennusten määrä, pinta-alat ja käyttötarkoitukset sekä muita mahdollisia tietoja rakennuksista. Rakennusten sisälle ei mittauskäynneillä mennä.

Tietokanta-aineiston korjaus toteutetaan viemällä korjatut rakennustiedot rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) rekisterivertailujen, rakennuslupien, rakennuslupakuvien sekä orto-ilmakuvien avulla. Korjauksista saatava hyöty kohdistuu viranomaisten käyttämään väestötietojärjestelmän (VTJ) rekisteriin, joka saadaan vastaamaan todellista tilannetta. Hailuodon kunnalle hyötynä on rekisteristä mahdollisesti puuttuvien rakennusten ja virheellisten kokonaisneliöiden ja -kuutioiden saattaminen kiinteistöveron piiriin. Projekti toteutetaan Elinvoimainen Saari -palvelualueen hallinnon työnä pääosin työajan puitteissa.

Maapoliittisen ohjelman päivitys

Hyvä tapa varmistaa maankäytön ja maapolitiikan keinojen linjakas ja tehokas hyödyntäminen on laatia maapoliittinen ohjelma. Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet, periaatteet, toimenpidesuositukset ja toteuttamisvälineet. Maapolitiikalla tarkoitetaan yleisesti kunnan maankäytön strategista suunnittelua sekä sellaisia kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan ja luovuttamiseen, näihin liittyviin sopimuksiin, maa-alueiden hallintaan ja kaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapoliittisen ohjelman keskeinen päämäärä on sitouttaa kunnalliset virkamiehet ja päätöksentekijät yhteisiin (maapoliittisiin) tavoitteisiin. Maapoliittinen asiakirja on myös julkinen asiakirja, josta jokainen voi saada informaatiota kunnan maapoliittisista toimintalinjoista.

Yleisiä maapoliittisia tavoitteita ovat mm:

  • hyvän ja tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen
  • kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen
  • johdonmukaisen, pitkäjänteisen maapolitiikan harjoittaminen
  • maapolitiikan ennustettavuus
  • yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen.

Päivitystyötä varten on perustettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän työ ja mapo-asiakirja valmistunee kommenteille vuoden 2022 loppuun mennessä.

Energiansäästöhankkeet

Liikuntahallilla ja rivitaloilla on korjattu ja parannettu lämmitysjärjestelmiä. Kalahalliin on asennettu aurinkopaneelit. Jatkossa aurinkopaneeleita asennetaan muihinkin palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Hailuoto on mukana TEM:in KETS-seurantajärjestelmässä (KETS = kuntien energiatehokkuussopimus).

Jäteaseman rakentaminen

Kiertokaari Oy on esittänyt, että kunta rakentaisi jätteenkäsittelyä varten hallin, jonka Kiertokaari Oy vuokraa kunnalta. Hailuodon kunta on viimeinen Oulun seudun kunnista, jolla ei ole nykyaikaisia asianmukaisia jätteenkäsittelytiloja. Vuokrasopimus tehdään aluksi 10 vuodeksi, jonka aikana investointi kuoletetaan ja sen jälkeen vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Investointi on kannattava, sillä 10 vuoden jälkeinen vuokratulo jää täysimääräisenä kunnalle.

Oppiva saari -palvelualueen hankkeet:

Hailuodon tutoropettaja-hanke

Harrastamisen Suomen malli -hanke

Kasvaen kohti kielipolkua-hanke

Pohjois-Pohjanmaan LAPE – lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma

Omatoimikirjastohanke

Maailmalle yhdessä liikkuen 2020-2022 -hanke

Hailuoto Green & Blue. Lähimatkailun kehittäminen verkostomaisella ja digitaalisella toimintatavalla.

Hailuodon Elinkeinotoimijat ry:n ja Hailuodon kunnan Leader-rahoitteinen kumppanuushanke 2020-2022. Hankkeen tavoitteena on luoda Visit Hailuoto -toimintamalli yrittäjien välisen yhteistyön sekä yrittäjien ja kunnan kumppanuuden kehittämiseksi lähimatkailupalvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hankkeessa vahvistetaan Hailuodon merellisyyteen, luontoon, kulttuuriympäristöön sekä rikkaaseen paikallishistoriaan ja perinteisiin liittyvää paikkaperustaista kehittämistä. Kaiken kehittämisen perustana on kestävyyden huomioiminen niin sosiokulttuurisessa, taloudellisessa kuin ekologisessakin toimintaympäristössä. Hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja otetaan käyttöön Hailuoto Green & Blue -mobiilisovellus paikallisten matkailupalvelujen tunnettuisuuden ja saatavuuden edistämiseksi sekä vahvistetaan yrittäjien osaamista erilaisten koulutusten avulla.

Kunta olemme me -hanke

Kunta olemme me -hankkeessa on kaksi päätavoitetta: tarjoamme täydennyskoulusta ja työelämäkokemusta alue- ja yhteisökehittämisen sekä luovien alojen koulutuksen saaneille nuorille, sekä kehitämme Vaalan ja Hailuodon kuntien palveluita kuntalaisia osallistavin menetelmin. Hankkeessa toimivat nuoret toteuttavat kehittämistyötä kunnissa. Tutustu hankesivuihin tästä.

Kommentit on suljettu.

Sulje hakuikkuna